I början av oktober startade Sverigefinländarnas arkiv ett projekt som syftar till att kartlägga forskning om sverigefinländares liv och historia. Projektledaren påbörjade arbetet med att intervjua Erkki Vuonokari, tidigare arkivchef vid Sverigefinländarnas arkiv samt Jarmo Lainio, Professor vid Stockholms universitet. Dessa identifierades som relevanta utifrån sin långa erfarenhet och stora kunskap om ämnet. Härmed fick projektledaren tips och råd för att kunna orientera sig inom fältet. Därefter skapades en projektplan med planering för hela projektets genomförande. Den allra första tiden har använts till att på olika sätt skapa en översikt av forskningens historia och nutid. Parallellt har man listat avhandlingar och annan relevant vetenskaplig litteratur som forskare publicerat. Dessa listor är del av den samlade information och kunskap som projektet väntas resultera i.
Förutom historisk forskning har projektet sökt information för att kunna kartlägga pågående och ny forskning. En fråga om pågående forskning skickades med ett informationsbrev till alla universitet och högskolor i Sverige och Finland,vilket hittills har lett till kontakter med forskare i Finland, som snart ska publicera en avhandling eller nyligen har gjort det. Dessa har intervjuats av projektledaren. Intervjuerna har varit mycket givande och intressanta för projektet då de ger insikt i dagens forskning om sverigefinländare, aktuella forskningsämnen och om vad man har kommit fram till i form av slutsatser.
Parallellt med fokus på forskarnas resultat har även nätverksarbete kartlagts. Det har undersökts vilka nätverk som funnits och vilka som finns idag. Nya kontakter har skapats och arkivet söker nya kontakter även framöver. Ett av projektets syften är att utreda hur arkivet kan vara en aktiv del av ett forskarnätverk där informations- och kunskapsutbyte är centralt och sker i en kreativ atmosfär. Just nu undersöks möjligheter att stödja redan fungerande nätverk genom att ansluta sig och vara del av informationskedjan, men även planer för kommande nätverksträffar i arkivets regi skissas fram, hur dessa kan utformas, vad de kan innehålla och vilka som skulle vilja delta.
En del informationsarbete har gjorts, så att människor som eventuellt är intresserade av projektet har möjlighet att upptäcka och kontakta oss. Därför skickades informationsbrev även till alla finska förvaltningsområdens samordnare med uppmaning om att förmedla informationen vidare till sina kontakter. Till informationsarbetet hör även uppdatering av hemsidan allteftersom arbetet fortskrider.
I korthet kan det sägas att orienteringsfasen nu är avslutad och projektet har kommit in i genomförande- och fördjupningsfasen. Nästa lägesrapport kommer i mitten av februari, då vi börjar närma oss resultatfasen och sammanställningen av projektet som slutar i mars.
Projekti tutkimuskartoitus siirtyy syventyvään toteutusvaiheeseen
Lokakuun alussa Ruotsinsuomalaisten arkisto aloitti projektin, jonka tarkoituksena on kartoittaa ruotsinsuomalaisten elämää ja historiaa koskevaa tieteellistä tutkimusta. Projektijohtaja aloitti työn haastattelemalla Ruotsinsuomalaisten arkiston entistä arkistojohtajaa Erkki Vuonokaria ja Tukholman yliopiston professoria Jarmo Lainiota. He ovat merkityksellisiä pitkäaikaisen kokemuksensa ja laaja-alaisen tietämyksensä perusteella. Haastattelemalla heitä projektijohtaja sai vinkkejä ja neuvoja, jotta hän voisi orientoitua kentällä. Tämän jälkeen luotiin projektisuunnitelma koko hankkeen toteuttamiseen. Projektin alkuaikaa on käytetty luomaan eri tavoin yleiskatsaus tutkimuksen historiasta ja nykytilanteesta. Samanaikaisesti on luetteloitu tutkijoiden julkaisemia väitöskirjoja ja muuta asiaankuuluvaa tieteellistä kirjallisuutta. Nämä luettelot ovat osa sitä koottua tietoa johon projektin odotetaan johtavan.
Historiallisen tutkimuksen lisäksi hanke on etsinyt tietoa käynnissä olevasta ja uudesta tutkimuksesta sen kartoittamiseksi. Kysymys käynnissä olevasta tutkimuksesta lähetettiin tiedotuskirjeen avulla kaikille Ruotsin ja Suomen korkeakouluille, mikä tähän mennessä on johtanut kontakteihin tutkijoihin Suomessa, jotka ovat tuoreita väitöskirjan julkaisijoita tai tekemässä väitöskirjaa parhaillaan. Heistä tehdyt haastattelut ovat olleet projektille erittäin antoisia ja mielenkiintoisia, koska ne antavat käsityksen ruotsinsuomalaisia käsittelevästä nykyisestä tutkimuksesta, ajankohtaisista tutkimusaiheista ja tutkimuksellisista johtopäätöksistä.
Tutkijoiden tulosten kartoituksen ohessa on huomioitu myös verkostoituminen. On etsitty tietoa siitä, minkälaisia verkostoja on aikaisemmin ollut olemassa ja miten tänä päivänä verkostoidutaan. Uusia kontakteja on luotu, ja arkisto etsii uusia kontakteja myös tulevaisuudessa. Yksi projektin tavoitteista on tutkia, kuinka arkisto voi olla aktiivinen osa tutkimusverkostoa, jossa tieto ja tiedonvaihto on keskeistä ja tapahtuu luovassa ilmapiirissä. Mahdollisuuksia tukea jo toimivia verkostoja liittymällä mukaan ja olemalla osa tietoketjua tutkitaan parhaillaan, mutta myös mahdollisia arkiston järjestämiä verkostoitumis-tapahtumia tulevaisuudessa on hahmoteltu, miten ne voidaan suunnitella, mitä ne voivat sisältää ja kuka haluaisi osallistua.
Tiedotustyötä on tehty, jotta projektista kiinnostuneilla ihmisillä on mahdollisuus löytää ja ottaa yhteyttä meihin. Tästä syystä myös kaikille Suomen kielen hallintoalueiden koordinaattoreille lähetettiin tiedotuskirje, jossa pyydettiin tietojen välittämistä heidän yhteyshenkilöilleen. Tiedotustyöhön sisältyy myös arkiston kotisivun päivittäminen työn edetessä.
Lyhyesti sanottuna voidaan todeta, että perehdytysvaihe on nyt saatu päätökseen ja projekti on siirtynyt syvennys- ja toteutusvaiheeseen. Seuraava edistymisraportti tulee helmikuun puolivälissä, jolloin alamme lähestyä tulosvaihetta ja raportin laatimista, projektissa joka päättyy maaliskuussa.
