Arvet – tilaa näyttely!
Ruotsinsuomalaisten arkisto on järjestänyt useita kiertonäyttelyitä, jotka ovat kiertäneet ympäri Ruotsia. Oletko kiinnostunut saamaan Arvet- näyttelyn juuri teidän kuntaanne? Ota meihin yhteyttä!
Ensimmäisenä näyttely oli Västeråsissa
Arvet on kiertonäyttely, joka sai ensi-iltansa Västeråsissa vuonna 2011. Tämän jälkeen Arvet on kiertänyt ympäri Ruotsia ja ollut esillä kymmenissä eri paikoissa tai kaupungeissa. Kuvissa ja tekstissä kerrotaan ruotsinsuomalaisten toisesta ja kolmannesta sukupolvesta – yli puolen miljoonan henkilön ryhmästä! He ovat syntyneet tai kasvaneet Ruotsissa, mutta heillä on suomalainen tausta.
Arvet-näyttely sisältää yli kolmekymmentä haastattelua ja kaksikymmentä roll-upia. Haastattelujen ja niiden otsikoiden, kuvien ja lainausten avulla näyttely esittelee taustatietoa ja teemaa. Löydät näyttelyluettelon täältä.
Arvet- näyttelyä on näytetty kirjastoissa, museoissa, kaupungintaloissa, kulttuurikeskuksissa tai kansalaistoreilla. Näyttely tarvitsee tilaa noin 20-25 neliömetriä. Useissa paikoissa näyttelyä laajennetaan käsittelemään myös nuorten ääniä lasten ja nuorten teosten, kuten maalausten, valokuvien, tarinoiden ja elokuvien muodossa. Avauksissa on esiintynyt merkittäviä ruotsinsuomalaisia artisteja ja taiteilijoita. Tätä näyttelyä voidaan siis muokata ja laajentaa riippuen kunnasta, jossa tätä näytetään ja näin ollen on mahdollista saada myös enemmän paikallista perspektiiviä näyttelyyn.
Mistä näyttelyssä on oikein kyse? Pääteema on ruotsinsuomalaisten mahdollisuus välittää kieltään ja kulttuuriaan seuraavalle sukupolvelle. Näyttely kertoo kielestä, identiteetistä, sekä uudesta ruotsinsuomalaisesta kulttuurista.
Markku Huovilan tekemä näyttelyn tunnuskuva antaa vihjeen näyttelyn teemaan, kun kuva yhdistää näyttelyn nimen ja kuvan. Sana arvet (perintö) viittaa suomeksi takaisin siihen, mistä on oltu hiljaa jo niin kauan; eli kielen ja identiteetin menetykseen. Näyttely tuo esiin myös vastustusta, uutta ruotsinsuomalaisuutta, sekä sosiaalipoliittisia sävyjä ja muuttuneita asenteita yhteiskunnassa.
Yhdessä näyttelyn monista tarinoista on Tanja Lorentzonin tarina siitä, kuinka hän päätti kohdata taustansa näytelmällä Mormors svarta ögon (Isoäidin mustat silmät). Hän kertoi tuhansille katsojille, kuinka hänet pakotettiin lapsena luopumaan yhdestä kielistään ja kuinka menetys vaikutti häneen koko elämänsä ajan.
Näyttelyssä on mukana myös ruotsinsuomalaisia vaikuttajia kaksikielisestä mediasta, teatterista ja vähemmistökouluista. Näyttelyssä on mukana myös mm. Uusi teatteri- ja kulttuurilehti Sheriffi.
Useimmat taiteilijat ja nousevat kyvyt useilla eri alueilla jakavat myös omia tarinoitaan. Haastattelujen perusteella näyttää siltä, että ruotsinsuomalaisuus nähdään Ruotsissa positiivisena. Esimerkiksi taiteilija Anton Wiraeuksen omaa suomalaista taustaa on käytetty ”Löylyn henki”- nimisen liikuteltavan saunan luomisessa.
Kaksikielisyyttä pidetään nyt ansiona myös kunnissa ja työelämässä. Suomen kielen hallintoaluekuntien luominen on tuonut mukanaan myös monia hyviä asioita. Västeråsin hallintoaluekunnan suomen kielen koordiaattori Arto Pajuvirta kertoo erilaisista tavoista saada mukaan toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaisia nuoria ja antaa heille mahdollisuus olla mukana ja vaikuttaa.
Näyttely auttaa muokkaamaan ehkä jo vanhentunutta kuvaa ruotsinsuomalaisten perinteisestä työväenluokka- näkemyksestä ja osoittamaan, että ruotsinsuomalaisia on todellisuudessa kaikkialla yhteiskunnassa ja kaikissa erilaisissa rooleissa ja tehtävissä. Useilla eri työelämänalueilla myös ruotsinsuomalaiset ovat saavuttaneet korkean aseman.
Näyttelyn voi tilata ruotsinsuomalaisten arkistoista.
Arvet – Nuorten äänet
Nuorten äänet on Arvet- näyttelyn sivunäyttely. Tämän osan voi sisällyttää Arvet- näyttelyyn niissä paikoissa, joissa Arvetia. Tämä sivunäyttely antaa näyttelylle paikallisen ilmeen ja aktivoi paikalliset ruotsinsuomalaiset lapset ja nuoret luomaan jotain yhteistä yhden ja saman teeman ympärille ja näin he saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden esitellä työtään yleisölle.
Lisähaastattelut Arvet- näyttelyyn vuosien 2011-2017 aikana
Suomeksi:
Näyttelykatalogit
Linkki ruotsinkieliseen näyttelykatalogiin
Linkki suomenkieliseen näyttelykatalogiin
Artikkeleja Arvetista
Professori Laila Niklasson on kirjoittanut artikkelin Arvet- näyttelystä Unity in diversity. European Perspectives on Borders and Memories- antologiin. Voit lukea artikkelin täältä