Ruotsinsuomalaisten arkiston julkaisut

Ruotsinsuomalaisten arkiston julkaisut

Ruotsinsuomalaisten arkisto on kerännyt tarinoita, elämänkertoja, tutkimuksia, äänitteitä ja kuvia eri ammateista ja ihmisistä jo vuodesta 1985 lähtien. Ajatuksena on ollut antaa tavallisille ihmisille mahdollisuus kertoa ja kirjoittaa omista kokemuksistaan. Tällä tavoin olemme luoneet työntekijöiden ja vähemmistöjen historian ihmisten omasta näkökulmasta. Erittäin tärkeä tehtävä on ollut tutkia tapaa, jolla ruotsinsuomalaiset ovat pystyneet siirtämään kulttuuriperintönsä ja suomen kielensä tuleville sukupolville. Ruotsinsuomalaiset ovat myös pyrkineet aktiivisesti myös kaksikielisyyteen.

Ruotsinsuomalaisten arkiston kotisivuilla on muistiinpanoja erilaisista varainhankintakilpailuista
(perinteiset kilpailut), jotka on järjestetty eri ryhmille: opettajille ja vanhemmille Rinkebyn koululakosta (1984), hoitohenkilökunta (1985), metallityöläiset (1986-87), kouluelämä (1995), seurakunnan perinne (1997), sekä  uudestaan kouluelämästä (2013). Tarinoita on tullut kaikkialta maasta, Eskilstuna mukaan lukien. Tällä tavalla olemme pystyneet luomaan koulu- ja paikallishistoriaa ja esimerkiksi opettaja Esa Salomaa Eskilstunasta on kirjoittanut, millaista oli olla tuolloin kotikielen opettaja. Olemme saaneet myös tarinoita oppilailta, jotka ovat käyneet kotikielen opetuksessa tai ruotsinsuomalaisissa kouluissa. Ruotsinsuomalaiset koulut ovat olleet tai ovat Tukholmassa, Kistassa, Botkyrkassa, Eskilstunassa, Upplands-Väsbyssä ja Göteborgissa.

Tarinoita ja kuvia on kerätty perinteisten kilpailujen, haastattelujen, sekä seminaarien avulla. Kilpailut ja varainhankintakampanjat ovat johtaneet seminaareihin, radio-ohjelmiin, kirjoihin ja näyttelyihin. Näitä tarinoita voidaan lukea arkiston digitaalisen arkiston kautta. Kilpailujen perusajatuksena on ollut arkiston avaaminen kaikille, myös koululaisille, joilla on pääsy arkiston tietoihin omin ehdoin. Olemme saaneet tarinoita, esseitä ja piirustuksia opiskelijoilta, opettajilta, rehtorilta ja vanhemmilta.

Ensimmäinen varainhankintakilpailu järjestettiin lääkintähenkilöstölle Tukholman läänineuvostossa vuonna 1985, ja 1980-luvun lopulla keräsimme metallia sekä kaivostyöläisten muistoja ja koulumuistoja.
Näiden kilpailujen tuloksena julkaistiin kaksi kirjaa:

HITSIKISSA HIIPII UNIIN – Ruotsinsuomalaisten metallityöläisten kertomuksia pakkosulautuksen vuosilta
Hitsikissa hiipii uniin – Ruotsinsuomalaisten metallityöläisten tarinoita pakkosulautuksen aikakaudelta.
Täältä voit lukea digitaalisesti Hitsikissa hiipii uniin- kirjan


LUOKAN KYNNYKSEN YLI – ruotsinsuomalaiset kirjoittavat kouluhistoriaa
Ruotsinsuomalaiset kirjoittavat kouluhistoriaa.Tätä materiaalia on myös hyödynnetty osana Ruotsinsuomalaisten arkiston näyttelyä ”Mötet – kohtaaminen”, joka käsittelee ensimmäisen ja toisen sukupolven kokemuksia muun muassa kouluelämästä
Täältä voit lukea digitaalisesti Luokan kynnyksen yli- kirjan


Muita julkaisuja

MAN KAN VARA TVÅLÄNDARE OCKSÅ – Sverigefinnarnas väg från tystnad till kamp

Kirjan julkaisi arkisto jo vuonna 1994. Kirjan toimittajina olivat Markku Peura ja Tove Sjutnabb-Kangas.
Kirjan esipuheessa sosiologi Rita Liljeström kirjoitti raportin merkityksestä:

”Kirja dokumentoi kielipoliittisen kohtaamisen ruotsinsuomalaisesta näkökulmasta ja testaa siten ruotsalaisten instituutioiden joustavuutta ja rajoja.

Kirja perustuu tutkimusprojektiin ”Ruotsin ja Suomen koulukysymys”, joka oli osoitus pyrkimyksestä kuvata tutkimusta vähemmistön näkökulmasta. Sen piti olla vaihtoehtoinen tutkimus, jota ruotsinsuomalaiset itse pystyivät käyttämään taistelussa koulukysymyksissä. Se oli jatkoa perinnehankkeen loppuraportille ”Luokan kynnyksen yli”


GÖTAJOEN JENKKA
Käsittelee tanssimusiikin merkitystä ruotsinsuomalaiselle identiteetille. Seuraamme kirjailija Pekka Suutaria hänen vieraillessaan Göteborgin yökerhoissa, kuunnellessaan musiikkia ja haastatellessa juhlijoita.