Ruotsinsuomalaisten arkiston julkaisut
Ruotsinsuomalaisten arkisto on kerännyt tarinoita, elämänkertoja, tutkimuksia, äänitteitä ja kuvia eri ammateista ja ihmisistä jo vuodesta 1985 lähtien. Ajatuksena on ollut antaa tavallisille ihmisille mahdollisuus kertoa ja kirjoittaa omista kokemuksistaan. Tällä tavoin olemme luoneet työntekijöiden ja vähemmistöjen historian ihmisten omasta näkökulmasta. Erittäin tärkeä tehtävä on ollut tutkia tapaa, jolla ruotsinsuomalaiset ovat pystyneet siirtämään kulttuuriperintönsä ja suomen kielensä tuleville sukupolville. Ruotsinsuomalaiset ovat myös pyrkineet aktiivisesti myös kaksikielisyyteen.
Ruotsinsuomalaisten arkiston kotisivuilla on muistiinpanoja erilaisista varainhankintakilpailuista
(perinteiset kilpailut), jotka on järjestetty eri ryhmille: opettajille ja vanhemmille Rinkebyn koululakosta (1984), hoitohenkilökunta (1985), metallityöläiset (1986-87), kouluelämä (1995), seurakunnan perinne (1997), sekä uudestaan kouluelämästä (2013). Tarinoita on tullut kaikkialta maasta, Eskilstuna mukaan lukien. Tällä tavalla olemme pystyneet luomaan koulu- ja paikallishistoriaa ja esimerkiksi opettaja Esa Salomaa Eskilstunasta on kirjoittanut, millaista oli olla tuolloin kotikielen opettaja. Olemme saaneet myös tarinoita oppilailta, jotka ovat käyneet kotikielen opetuksessa tai ruotsinsuomalaisissa kouluissa. Ruotsinsuomalaiset koulut ovat olleet tai ovat Tukholmassa, Kistassa, Botkyrkassa, Eskilstunassa, Upplands-Väsbyssä ja Göteborgissa.
Tarinoita ja kuvia on kerätty perinteisten kilpailujen, haastattelujen, sekä seminaarien avulla. Kilpailut ja varainhankintakampanjat ovat johtaneet seminaareihin, radio-ohjelmiin, kirjoihin ja näyttelyihin. Näitä tarinoita voidaan lukea arkiston digitaalisen arkiston kautta. Kilpailujen perusajatuksena on ollut arkiston avaaminen kaikille, myös koululaisille, joilla on pääsy arkiston tietoihin omin ehdoin. Olemme saaneet tarinoita, esseitä ja piirustuksia opiskelijoilta, opettajilta, rehtorilta ja vanhemmilta.
Ensimmäinen varainhankintakilpailu järjestettiin lääkintähenkilöstölle Tukholman läänineuvostossa vuonna 1985, ja 1980-luvun lopulla keräsimme metallia sekä kaivostyöläisten muistoja ja koulumuistoja.
Näiden kilpailujen tuloksena julkaistiin kaksi kirjaa:
Hitsikissa hiipii uniin – Ruotsinsuomalaisten metallityöläisten tarinoita pakkosulautuksen aikakaudelta.
Lue kirja
Ruotsinsuomalaiset kirjoittavat kouluhistoriaa.Tätä materiaalia on myös hyödynnetty osana Ruotsinsuomalaisten arkiston näyttelyä ”Mötet – kohtaaminen”, joka käsittelee ensimmäisen ja toisen sukupolven kokemuksia muun muassa kouluelämästä
Lue kirja
Muita julkaisuja
Kirjan julkaisi arkisto jo vuonna 1994. Kirjan toimittajina olivat Markku Peura ja Tove Sjutnabb-Kangas.
Kirjan esipuheessa sosiologi Rita Liljeström kirjoitti raportin merkityksestä:”Kirja dokumentoi kielipoliittisen kohtaamisen ruotsinsuomalaisesta näkökulmasta ja testaa siten ruotsalaisten instituutioiden joustavuutta ja rajoja.Kirja perustuu tutkimusprojektiin ”Ruotsin ja Suomen koulukysymys”, joka oli osoitus pyrkimyksestä kuvata tutkimusta vähemmistön näkökulmasta. Sen piti olla vaihtoehtoinen tutkimus, jota ruotsinsuomalaiset itse pystyivät käyttämään taistelussa koulukysymyksissä. Se oli jatkoa perinnehankkeen loppuraportille ”Luokan kynnyksen yli”
Lue kirja
Käsittelee tanssimusiikin merkitystä ruotsinsuomalaiselle identiteetille. Seuraamme kirjailija Pekka Suutaria hänen vieraillessaan Göteborgin yökerhoissa, kuunnellessaan musiikkia ja haastatellessa juhlijoita. Lue kirja
Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys Rusukki järjesti lokakuussa 2022 virtuaalisen suomen kielen elvytyksen työpajan, jossa perheet ympäri maata kokoontuivat yhdeksi illaksi piirtämään yhdessä sarjakuvia. Työpajan tulokset on nyt koottu kirjaan Sarjakivaa! Ruotsinsuomalaisten lasten sarjakuvia virtuaalisesta kielenelvytyksen työpajasta. Kirjassa on yhteensä 14 sarjakuvaa 11 ruotsinsuomalaisen lapsen piirtämänä, ja lasten piirroksia kommentoivat ammattisarjakuvapiirtäjät Ruotsista ja Suomesta. Lisäksi kirjaan on koottu vinkkejä ja tutkimustietoa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita järjestämään vastaavia virtuaalisia kielenelvytyksen tapahtumia. Kirjan ovat toimittaneet Maarit Jaakkola ja Leena Huss, ja siinä ovat mukana ammattilaispiirtäjät Ainur Elmgren, Henri Gylander, Jenny Hannula, Markku Huovila, Kaisa Leka, Milla Paloniemi ja Emma Åstrand. Lue kirja tästä!
Två steg framåt, vain yksi askel taaksepäin.
Kuinka suomen kielen opetus on toiminut Ruotsissa vuosituhannen vaihteen jälkeen, jolloin suomen kielestä tuli yksi kansallisista vähemmistökielistä vuonna 2000? ”Jotenkin” on kiltti vastaus. Huolimatta uudesta lainsäädännöstä ja kiinnostuneista opettajista esiintyy suuria haasteita kuten henkilöstöpula, kiertävä toiminta ja vajavaiset opetusympäristöt. Ja yhteys kouluun ja viranomaisiin koetaan usein ”kuin tervassa astumiseksi”.
Mutta opettajat palavat halusta välittää ja opettaa. Tässä kirjassa jakavat suomen ja meänkielen opettajat kokemuksiaan Ruotsin koulumaailmasta. Myötävaikuttajat tekevät tai ovat tehneet töitä eri opetuksen tasoilla lasten ja nuorten kautta aikuisopetukseen asti. Myös vanhempien osuus ja kiinnostus tulee esille. Kirja on kauttaaltaan kaksikielinen.
Toim. Sirpa Humalisto & Jarmo Lainio. Kirjan on julkaissut Verbal Förlag, Ruotsinsuomalaisten arkiston toimeksiannosta. Osta kirja täältä!
Senioriruotsinsuomalainen: Ideakirja sukupolvien välisiin kohtaamisiin
Miten saada ikääntyvä ja nuori vähemmistöyhteiskunta kohtaamaan paremmin toisensa? Senioriruotsinsuomalainen (2024) on ideakirja sukupolvien välisten kohtaamisten mahdollistamiseen. Kirjassa esitellään tapoja puhua vanhuudesta ja ikääntymisestä sekä lähestyä näitä eri näkökulmista. Kirja sisältää yleisen osuuden lisäksi idea- ja vinkkiosuuden, johon on koottu tehtävä- ja pohdintaehdotuksia pedagogeille, kulttuurityöntekijöille ja muiden alojen ammattilaisille sekä omaisille Ruotsissa ja sukulaisille Suomessa. Loppuosassa on myös ruotsinsuomalainen kulttuurikalenteri Ruotsin ja Suomen kalenterista koottuine juhlapäivineen ja historiallinen aikajana. Kirjaan kootut ajatukset ovat syntyneet kohtaamisissa eri-ikäisten ruotsinsuomalaisten kanssa Göteborgin seudulla. Lue kirja tästä!
