Tutkimuksia
Ensimmäinen sosiologinen väitöskirja ruotsinsuomalaisista julkaistiin 1960-luvulla. Tutkija Vilho Koiranen tutki väitöskirjassaan suomalaisten assimilaatioprosessia Ruotsissa ja hän päätyi siihen tulokseen, että suomalaisten työväenluokan taustan vuoksi heistä tulee marginaaliryhmä ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Hänen käsityksensä tuolloin vallinneesta tilanteesta päti suhteellisen hyvin.
Ruotsinsuomalaisten toinen sukupolvi sulautui nopeasti ja heistä tuli ruotsalaistettuja suomalaisia. Perusta ruotsinsuomalaisten jakautumiselle ja polarisaatiolle luotiin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina.
Tänä päivänä tilanne näyttää erilaiselta. Nuoret saavat vaikutelmia monista eri kulttuureista samanaikaisesti ja heistä tulee kaksi- tai monikielisiä. Pirjo Janulf tulee väitöskirjassaan Tuleeko suomen kieli selviämään Ruotsissa? (Tukholma 1998) siihen lopputulokseen, että ruotsinsuomalaiset eivät voi vaikuttaa assimilaatioon. Enemmistöyhteiskunnan paine on liian suuri, ja sekä ruotsinsuomalaisjärjestöt että ruotsinsuomalaiskoulut ovat liian heikkoja vastustamaan tätä kehitystä.
Merkittäviä tutkijoita, jotka ovat tutkineet ruotsinsuomalaisyhteisöä, ovat mm. Tove Skutnabb-Kangas, Pertti Toukomaa, Jarmo Lainio, Taisto Hujanen, Magdalena Jaakkola, Markku Peura, Maija-Liisa Pynnönen, Satu Gröndahl, Leena Huss, Liisa Palo-Bengtsson, Sirkka-Liisa Ekman, Olli Kuure, Tarja-Liisa Leiniö, Erkki Virta, Pekka Suutari, Eric de Geer, Erling Wande, Birger Winsa, Kari Lasonen, Raimo Rönnholm, Sven Alur Reinans, Risto Laakkonen, Karmela Liebkind, Maijaliisa Jokinen, Raija Kangassalo, Hanna Snellman, Marja Ågren, Mirja-Liisa Lukkarinen Kvist, Lotta Weckström ja Maud Wedin. Osa näiden tutkijoiden kirjoista, artikkeleista ja väitöskirjoista löytyy ruotsinsuomalaisten arkistojen viitekirjastosta Eskilstunan kaupunginarkistosta tai Tukholman toimistosta.
Ruotsinsuomalaisten historia on julkaistu kolmiosaisessa kirjasarjassa Suomalaisten historia Ruotsissa keskiajalta tähän päivään. Kahden ensimmäisen osan kirjoittaja on Kari Tarkiainen. Kolmannessa osassa on useita kirjoittajia ja toimittajana on toiminut professori Jarmo Lainio. Turun siirtolaisuusinstituutti on julkaissut teoksen Suomalaiset Ruotsissa (Turku 2000), jonka tekijät ovat Jouni Korkeasaari ja Kari Tarkiainen. Viimeisin väitöskirja on Maud Wedinin Suomen ja Suomen kolonisaatio Norrlandissa (Finnbygdens Förlag, Falun 2007)
Tietokannat
Kirjoja
Boglárka Straszer: Ungerska för rötternas skull
Tarmo Ahonen: Finska arbetare minns och berättar
Cummins Jim: Flerspråkiga elever – effektiv undervisning i en utmanande tid. ISBN:9789127818750
Ruotsinsuomalaisten arkiston julkaisuja
Mailis Tammi: Hundra trappsteg till utfraktsbryggan, Stockholm 2007
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan raportteja
Minoritetspolitiskt bokslut 2010-2014
Puhutaanko suomea?
Ska vi tala finska?
Sverigefinnarnas-och-finska-språket-1
Tio sätt att stärka barn och unga 2014
Våga vara minoritet
Förstudie språkcenter för finska och meänkieli
Human Rights Challenges in Sweden 2014
Lost Momentum – Minority Voices on the Implementation of Minority Rights in Sweden 2016
Marginalized and ignored
Lisätietoa Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan kotisivuilta
