Ruotsinsuomalaiset
Suomenkieliset yksilöt, perheet ja ryhmät ovat liikkuneet suomen ja ruotsin alueiden välillä useita satoja vuosia. Suomalaisia on asunut Itämeren tällä puolella siitä lähtien, kun Suomi liitettiin Ruotsin valtakuntaan 1100-luvulla. Elimme saman maan, kirkon, valtionhoitijen, lakejen ja määräykset alla vuoteen 1809 asti. Sen jälkeen maiden välinen liike on jatkunut luonnollisista syistä. Erityisesti 1960- ja 1970-lukujen suuri muuttoaalto Suomesta oli merkittävä.
Metsäsuomalaiset
Välillä maahanmuutto Suomesta Ruotsiin on ollut suurempaa, kuten 1500-luvun lopulla, jolloin monet ns. metsäsuomalaiset muuttivat tänne harjoittamaan kaskiviljelyä. Metsäsuomalaiset hakeutuivat paikkoihin joissa kasvoi paljon kuusimetsää. Siellä he polttivat kaskea ja kasvattivat kaskiruista. Vähitellen metsäsuomalaiset siirtyivätkin yhä enemmän peltoviljelyyn. He elättivät itsensä myös karjanhoidolla, metsästyksellä ja kalastuksella. Metsäsuomalaisten Ruotsiin muutto supistui vähitellen ja lakkasi melkein kokonaan 1600-luvun puolivälissä. Vuosisadan loppussa metsäsuomalaiset asuivat suurissa osissa Ruotsin ja Norjan metsiä, idän Gästriklandista lännen Telemarkiin, etelän Tivedenistä pohjoisessa Etelä-Lappiin asti.
Nykyään miljoonat norjalaiset ja ruotsalaiset ovat näiden metsäsuomalaisten jälkeläisiä. Metsäsuomalaisten kulttuuri on jättänyt jälkiä savustushuoneiden, saunojen, riojen, paikannimien, ruokaperinteiden ja legendojen kautta. Ruotsissa metsäsuomalaiset ovat historiallinen osa ruotsinsuomalaisten vähemmistöä. Norjassa metsäsuomalaiset ovat oma kansallinen vähemmistö.
Sotalapset
Toisen maailmansodan aikaan noin 70 000 lasta evakuoitiin Suomesta Ruotsiin. Vanhemmat halusivat suojata lapsiaan sodalta mutta monet lapset jäivät pysyvästi Ruotsiin sodan päätyttyä.
Suuri muuttoaalto 1960- ja 1970-luvuilla
Toinen suuri muuttoaalto tuli 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin monet suomalaiset tulivat Ruotsiin tekemään töitä Ruotsin teollisuudessa.
Maiden väliset kauppasuhteet ovat aina olleet vahvat ja Ruotsi on edelleen yksi Suomen tärkeimmistä vientikumppaneista. Vuonna 2005 taloushistorian laitoksen Lars Fredrik Andersson kirjoitti väitöskirjassaan Uumajan yliopistosta, että Ruotsin ja Suomen taloudelliset siteet eivät ole koskaan olleet vahvempia kuin nyt. Syynä on vuoden 1945 jälkeinen kauppa ja merenkulku.
Kansallinen vähemmistö
Nykyään ruotsinsuomalaiset ovat yksi Ruotsin kansallisista vähemmistöistä saamelaisten, torniolaisten, romanien ja juutalaisten ohella. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että jokaisella vähemmistöllä on lain mukaan oikeus puhua ja suojella omaa kieltään. Ruotsinsuomalaiset saivat kansallisen vähemmistön aseman vuonna 2000.
Ruotsinsuomalaisilla on oma lippu ja oma juhlapäivä 24. helmikuuta, joka oli Carl Axel Gottlundin syntymäpäivä. Carl Axel Gottlund oli suomalainen folkloristi ja perusti Ruotsin ensimmäisen suomi seuran vuonna 1830. Yhdistyksen tarkoituksena oli edistää suomen kieltä ja kirjallisuutta.
Ruotsinsuomalaisten lipun on suunnitellut Andreas Ali Johansson.
Hallintoaluekunnat
Ruotsissa on suomenkielisiä hallintoalueita. Hallintoalue kunnissa suomenkielisillä asukkailla on vahvemmat kielelliset oikeudet, kuten oikeus käyttää suomea viranomaisyhteyksissä. Ruotsin suomalaisilla on myös oikeus vanhustenhoitoon ja esikouluun suomen kielellä.
Sivustolla minoritet.se on päivitetty luettelo hallintoalue kunnista Ruotsissa.
Tilastot
Ruotsin radion suomenkielinen osa, Sisuradio, tilasi vuonna 2017 SCB:ltä tilastot suomalaistaustaisista henkilöistä. Tilastot sisälsivät henkilöt, jotka joko:
1. ovat syntyneet Suomessa
2. jolla on vähintään toinen vanhemmista syntynyt Suomessa tai
3. hänellä on vähintään yksi isä/isovanhempi, joka on syntynyt Suomessa.
Näitä kolmea sukupolvea oli 720 000 ihmistä.
Nykyään löytyy myös ruotsinsuomalaisten neljättä sukupolves. Luvun voidaan siis olettaa olevan jopa suurempi kuin vuonna 2017, jolloin Sisuradio tilasi tilastot.
Suomen kieli Ruotsissa
Noin 200 000-250 000 Ruotsissa asuvan ihmisen äidinkielenä on suomi.
1990-luvulle asti oli suhteellisen paljon kuntia, jotka tarjosivat kaksikielistä opetusta. Mutta 1990-luvun alussa tilanne muuttui, ja viimeisen 20 vuoden aikana heikkeneminen on jatkunut. Suomenkielinen opetus on nykyisin vain mahdollista muutamissa ruotsinkielisissä kouluissa ja muutamissa jäljellä olevissa kunnallisissa kaksikielisissä luokissa.
Monet toisen, kolmannen ja neljännen sukupolven ruotsalaiset suomalaiset ovat menettäneet suomen kielen. Tämä johtaa katkoon suvun historiassa, kun kommunikointi vanhempien sukupolvien, kuten isovanhempien, kanssa vaikeutuu tai ehkä jopa on täysin mahdotonta. Näin ruotsinsuomalaisten uudet sukupolvet irrotetaan juuristaan.
https://www.umu.se/nyheter/okat-ekonomisk-utbyte-mellan-sverige-och-finland-_5841071/
https://sverigesradio.se/artikel/6638397
https://www.minoritet.se/finska-spraket-i-sverige
https://riksarkivet.se/motkallorna/finska-krigsbarn
https://liu.se/forskning/nya-hem-i-sverige
