Kiertonäyttelyt
Ruotsinsuomalaisten Arkisto on järjestänyt useita kiertonäyttelyitä, jotka ovat kiertäneet ympäri Ruotsia. Oletko kiinnostunut saamaan näyttelyn juuri teidän kuntaanne? Ota meihin yhteyttä!
ARVET
Arvet on kiertonäyttely, joka sai ensi-iltansa Västeråsissa vuonna 2011. Tämän jälkeen Arvet on kiertänyt ympäri Ruotsia ja ollut esillä kymmenissä eri paikoissa tai kaupungeissa. Kuvissa ja tekstissä kerrotaan ruotsinsuomalaisten toisesta ja kolmannesta sukupolvesta – yli puolen miljoonan henkilön ryhmästä! He ovat syntyneet tai kasvaneet Ruotsissa, mutta heillä on suomalainen tausta.
Arvet-näyttely sisältää yli kolmekymmentä haastattelua ja kaksikymmentä roll-upia. Haastattelujen ja niiden otsikoiden, kuvien ja lainausten avulla näyttely esittelee taustatietoa ja teemaa. Löydät näyttelyluettelon täältä.
Arvet- näyttelyä on näytetty kirjastoissa, museoissa, kaupungintaloissa, kulttuurikeskuksissa tai kansalaistoreilla. Näyttely tarvitsee tilaa noin 20-25 neliömetriä. Useissa paikoissa näyttelyä laajennetaan käsittelemään myös nuorten ääniä lasten ja nuorten teosten, kuten maalausten, valokuvien, tarinoiden ja elokuvien muodossa. Avauksissa on esiintynyt merkittäviä ruotsinsuomalaisia artisteja ja taiteilijoita. Tätä näyttelyä voidaan siis muokata ja laajentaa riippuen kunnasta, jossa tätä näytetään ja näin ollen on mahdollista saada myös enemmän paikallista perspektiiviä näyttelyyn.
Mistä näyttelyssä on oikein kyse? Pääteema on ruotsinsuomalaisten mahdollisuus välittää kieltään ja kulttuuriaan seuraavalle sukupolvelle. Näyttely kertoo kielestä, identiteetistä, sekä uudesta ruotsinsuomalaisesta kulttuurista.
Markku Huovilan tekemä näyttelyn tunnuskuva antaa vihjeen näyttelyn teemaan, kun kuva yhdistää näyttelyn nimen ja kuvan. Sana arvet (perintö) viittaa suomeksi takaisin siihen, mistä on oltu hiljaa jo niin kauan; eli kielen ja identiteetin menetykseen. Näyttely tuo esiin myös vastustusta, uutta ruotsinsuomalaisuutta, sekä sosiaalipoliittisia sävyjä ja muuttuneita asenteita yhteiskunnassa.
Yhdessä näyttelyn monista tarinoista on Tanja Lorentzonin tarina siitä, kuinka hän päätti kohdata taustansa näytelmällä Mormors svarta ögon (Isoäidin mustat silmät). Hän kertoi tuhansille katsojille, kuinka hänet pakotettiin lapsena luopumaan yhdestä kielistään ja kuinka menetys vaikutti häneen koko elämänsä ajan.
Näyttelyssä on mukana myös ruotsinsuomalaisia vaikuttajia kaksikielisestä mediasta, teatterista ja vähemmistökouluista. Näyttelyssä on mukana myös mm. Uusi teatteri- ja kulttuurilehti Sheriffi.
Useimmat taiteilijat ja nousevat kyvyt useilla eri alueilla jakavat myös omia tarinoitaan. Haastattelujen perusteella näyttää siltä, että ruotsinsuomalaisuus nähdään Ruotsissa positiivisena. Esimerkiksi taiteilija Anton Wiraeuksen omaa suomalaista taustaa on käytetty “Löylyn henki”- nimisen liikuteltavan saunan luomisessa.
Kaksikielisyyttä pidetään nyt ansiona myös kunnissa ja työelämässä. Suomen kielen hallintoaluekuntien luominen on tuonut mukanaan myös monia hyviä asioita. Västeråsin hallintoaluekunnan suomen kielen koordiaattori Arto Pajuvirta kertoo erilaisista tavoista saada mukaan toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaisia nuoria ja antaa heille mahdollisuus olla mukana ja vaikuttaa.
Näyttely auttaa muokkaamaan ehkä jo vanhentunutta kuvaa ruotsinsuomalaisten perinteisestä työväenluokka- näkemyksestä ja osoittamaan, että ruotsinsuomalaisia on todellisuudessa kaikkialla yhteiskunnassa ja kaikissa erilaisissa rooleissa ja tehtävissä. Useilla eri työelämänalueilla myös ruotsinsuomalaiset ovat saavuttaneet korkean aseman.
KOHTAAMINEN RUOTSIN JA SUOMEN VÄLILLÄ
Ruotsinsuomalaisten arkisto tuotti vuonna 2007 kiertävän näyttelyn suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin kohtaamisesta Ruotsissa. Nämä kaksi maata ovat monin tavoin niin samanlaisia, mutta silti kulttuurierot ovat melko suuret. Tavoitteenamme oli tehdä ruotsinsuomalainen vähemmistö näkyväksi ja tuoda esiin erityisesti työvoiman maahanmuutto Suomesta Ruotsiin toisen maailmansodan jälkeen.
Olemme halunneet tuoda esiin myös suomalaisten naisten raskaan työn Ruotsin työelämässä. Suomalaiset naiset työskentelivät kodin ulkopuolella verrattaen enemmän kuin ruotsalaiset sisarensa. Tämä toi mukanaan sekä hyvää, että huonoa. Heidän oli maksettava taloudellisesta riippumattomuudesta huonolla terveydellä. Usein heidän työtehtävänsä olivat raskaita ja yksitoikkoisia. Suomalaiset naiset olivat myös rajat ylittäviä ja pystyivät matkustamaan kahden kulttuurin välillä. Heidän mielestään oli myös helpompaa sopeutua Ruotsin yhteiskuntaan ja melko usein he menivätkin naimisiin ruotsalaisen miehen kanssa. Samanaikaisesti harvat suomalaiset miehet menivät naimisiin ruotsalaisten naisten kanssa.
Tärkeä osa näyttelyaineistoa koostuu eri ammattien suomalaisten elämänkertomuksista. Nämä tarinat on säilytetty ruotsinsuomalaisten arkistoissa.
