Artikkeli Gottlundista Huddiksvallin lehdessä vuonna 2001
Kuka Gottlund oikein oli?
Ruotsinsuomalaisten päivää juhlitaan Carl Axel Gottlundin muistoksi. Mutta miksi ja mitä hän oikein teki?
Carl Axel Gottlund (24. helmikuuta 1796 – 20. huhtikuuta 1875) tunnetaan myös nimellä Kaarle Aksel Gottlund. Hänen tutkimuksensa metsäsuomalaisista on tärkeä lähde sille, mitä tiedämme metsäsuomalaisten elämästä ja historiasta nykyään. Gottlund työskenteli suomen kielen luennoitsijana Helsingin yliopistossa ja teki valtavasti töitä suomen kielen eteen ja sen vahvistamiseksi Ruotsissa asuvien suomalaisten hyväksi.
Vuosina 1821-22 Gottlund liikkui Värmlannin suomalaismetsissä tutkiakseen metsäsuomalaisia. Tänä aikana hän keräsi tietoa heidän kulttuurista, perinteistä, kielestä, perhesiteistä ja historiasta.
Elinolot olivat usein kurjia ja tämä sai Gottlundin kirjoittamaan vuonna 1823 yli 500 sivun vetoomuksen, jossa hän vaati metsäsuomalaisille autonomiaa. Metsäsuomalaiset halusivat muun muassa luvan maanteiden ja useiden kirkkojen rakentamiseen, joissa saarna pidettäsiiin suomeksi. Metsäsuomalaiset halusivat myös enemmän valtaa tehdä päätöksiä tietyistä taloudellisista kysymyksistään ja antaa suomalaisille oikeuden ostaa tilansa takaisin. Aihe herätti vilkasta keskustelua aina valtiopäivillä asti, mutta valtiopäivät hylkäsi lopulta asian.
Gottlund kirjoitti muistiinpanoja metsäsuomalaisten elämästä. Hänen päiväkirjat Värmlannin, Dalarnan ja Hälsinglandin matkoilta säilyvät ja kuvaavat matkoja hyvin yksityiskohtaisesti. Elinaikanaan Gottlund julkaisi useita väitöskirjoja ja kirjoja, mutta myös kokoelmia suomalaisista kappaleista ja runoista.
Tukholmassa ollessaan Gottlund perusti Ruotsin ensimmäisen suomalaisen yhdistyksen, Tukholman Finn Union / Tukholman Suomalaiskunta ry:n. Vuosi oli 1830 ja yhdistyksen tarkoituksena oli edistää suomen kieltä ja kirjallisuutta.
Gottlund meni naimisiin Charlotta Augusta Brinkin kanssa vuonna 1831, ja heillä oli yhdessä 10 lasta. Monille lapsista annettiin mielikuvituksellisia suomalaisia innoittamia nimiä, kuten Aura Otavatar, Maria Neitokulta ja Sigrid Pikku Sinisirkku.
Gottlund asui viimeisen kerran elämässään Helsingissä, ja siellä hän kuoli myös 20. huhtikuuta 1875.
Ruotsinsuomalaisten päivä
Vuodesta 2011 lähtien ruotsinsuomalaisten päivää on vietetty Gottlundin syntymäpäivänä 24. helmikuuta.
Arkiston entinen Arkistojohtaja Erkki Vuonokari piti vuonna 2017 lyhyen luennon Gottlundin merkityksestä ruotsalaisille suomalaisille ja niistä syistä, miksi ruotsinsuomalaisten päivää juhlitaan juuri Gottlundin syntymäpäivänä. Lue koko luento täältä!
Gottlundin työ
Gottlund työskenteli luodakseen perustan suomenkieliselle tieteelliselle kirjallisuudelle. Hänen teoksensa Otava eli suomalaisia huvituksia (Karlavagnen tai finska förströelser) sisältää kirjoitelmia Suomen arkeologiasta, etnografiasta ja historiasta.
Otava eli suomalaisia huvituksia. 1. osa
Otava eli suomalaisia huvituksia. 2. osa
Otava eli suomalaisia huvituksia. 3. osa
Tutkimuksia Gottlundista
Risto Pulkkinen teki psykobiograafisen väitöskirjan Gottlundista (suomeksi)
PULKKINEN RISTO – Vastavirtaan C.A. GOTTLUND 1800-luvun suomalaisena toisinajattelijana: Psykografinen tutkimus
Oppimateriaalia Gottlundista
Anna-Mari Ojutkangas-Hedlund on suomen kielen opettaja ja kehittänyt oppikirjan ”Gottlund Taalainmaalla”, jonka voi ladata kielen- ja kansanperinteen instituutin kotisivuilta. Oppikirjan on kuvittanut Markku Huovila, ja se soveltuu kaiken ikäisille.
Linkki Kielen- ja kansanperinteen instituuttiin
