Ruotsinsuomalainen yhdistyselämä vuoden 1945 jälkeen
Vuoden 1945 jälkeen miljoonat ihmiset ovat muuttaneet Ruotsiin muista maista. Alkuun ruotsinsuomalaiset koettiin samanlaisiksi maahanmuuttajiksi, kuin muut maahanmuuttajaryhmätkin. Tämä kuva on myöhemmin muokkaantunut vivahteikkaammaksi ja monipuolisemmaksi. Nykyään suomen kieli on kansallinen vähemmistökieli ja ruotsinsuomalaiset tunnustettu vähemmistöryhmä Ruotsissa. Ruotsinsuomalaiset ovat osa Ruotsin yhdistys- ja kulttuurielämää, joilla on omat erityiset yhdistyksensä ja piirteensä.
1940-, 50- ja 60-luvulla joukossa oli lähinnä suomalaisia, suomenruotsalaisia ja inkeriläisiä yhdistyksiä. Ruotsinsuomalaisten keskusliitto perustettiin vuonna 1957 ja sillä on edelleen 123 paikallista yhdistystä 100 kunnassa. Ruotsinsuomalaisten keskusliitto on ollut tärkeä kulttuuri-, vapaa-aika ja edunvalvontajärjestö Ruotsissa asuville suomenkielisille. Keskusliitolla on kaksi kansankorkeakoulua, ruotsinsuomalaiset eläkeläiset ja ruotsinsuomalainen harrastajateatteriliitto.
Klikkaa saadaksesi suuremman kuvanKaikesta huolimatta kaikki suomalaiset yhdistykset tai yhteisöt eivät ole Ruotsinsuomalaisten keskusliiton jäseniä. Ruotsissa on lisäksi satoja riippumattomia ryhmiä ja yhdistyksiä. Yhdistykset ovat yleensä olleet avoimia kaikille, eikä ruotsinsuomalaisilla ole ollut paljon paikallisia, kotikunnan yhdistyksiä. Eskilstunassa on ollut yhdistys, joka on ollut yhteydessä Pohjanmaan Haapajärvelle.
Ruotsinsuomalaisella urheilulla on ollut erityispiirteensä; esimerkiksi yhteydet Suomen pesäpalloliittoon olivat erittäin vilkkaita 1970- ja 80-luvuilla. Silloin jo 1950-luvulla perustettiin Suomen pesäpalloliiton Ruotsin piiri. Kiinnostus pesäpalloa kohtaan oli tuolloin todella suurta monilla Ruotsin alueilla.
Monet yhdistykset erikoistuivat tietyille alueille: urheiluun, tanssiin ja musiikkiin jne. esimerkiksi Otava- yhdistys, joka toimipaikka oli Tukholmassa oli pesäpallon edelläkävijä: Mölndalin Urheiluseura oli myös yksi niistä yhdistyksistä, jonka ohjelmassa oli vain urheilua.
Kiinnostus pesäpalloa kohtaan oli suurinta 1970- ja 80-luvuilla, ja lajilla oli oma miesten ja naisten Ruotsin mestaruussarja.
Yhdistysten lisäksi ravintolat ovat olleet tärkeitä kohtaamispaikkoja. 1960-luvulta lähtien tanssilattiakulttuurilla on ollut keskeinen tehtävä tässä yhteydessä. Jotkut ravintolat olivat toimivat ”olohuoneina” ruotsinsuomalaisille. On myös ollut tukiorganisaatioita, kuten Musala, jotka tukivat ruotsinsuomalaista musiikkia. Se perustettiin vuonna 1985.
Suomenruotsalaisten keskusliitto Ruotsissa (FRIS) perustettiin vuonna 1969, ja sillä on jäsenyhdistyksiä aina Skånesta Uumajaan asti. Yhdistyksen tavoitteet ovat olleet sosiaalisia, kulttuurisia ja edunvalvonnallisia.
http://www.fris.nu/vara-medlemsforeningar/
Myös sota vaikutti paljon suomalaisten elämään Ruotsissa. Vuodesta 1969 lähtien suomalaisilla sotainvalideillä ja -veteraaneilla on ollut omat yhdistyksensä Ruotsissa.
https://www.krigsinvaliderna.se/
Myös sotalapsilla on myös ollut omat yhdistyksensä. Kesti kauan aikaa, ennekuin sotalapset löysivät toisensa. Ensimmäinen sotalapsiyhdistys perustettiin Tukholmassa vuonna 1992. Sen jälkeen muodostettiin yhdistyksiä Ruotsin ympärille ja lopulta myös sotalapsien kansallinen liitto.
1970-luvulta lähtien on perustettu erityisjärjestöjä opettajille, kirjastonhoitajille, kirjailijoille, taiteilijoille, näyttelijöille, opiskelijoille, lääkäreille, näyttelijöille, muusikoille, vanhemmille jne. Samassa yhteydessä perustetaan myös omia kustantajia, jotka alkavat julkaista pääasiassa suomen kielisiä runoja ja romaaneja.
Ruotsinsuomalaisten opettajien yhdistys perustettiin vuonna 1972, Kirjoittajien liitto vuonna 1975, taiteilijayhdistys vuonna 1977 (nykyisin Suomiart) ja Ruotsinsuomalaisten ja suomenruotsalaisten arkisto Ruotsissa (nykyisin ruotsinsuomalaisten arkisto) vuonna 1977 Tukholman Suomitalolla.
Vuodesta 2004 lähtien Suomiart on järjestänyt Vuoden taiteilija ja vuoden nuori taiteilija- kilpailut.
Musiikilla on ollut hyvin keskeinen asema ruotsinsuomalaisille. Monet suomalaiset muusikot ovat olleet mukana ruotsinsuomalaisissa järjestöissä Ruotsissa. Monet näistä ovat olleet hyvin tunnettuja nimiä, kuten Esa-Pekka Salonen, Okko Kamu, Juhani Raiskinen jne. Ruotsinsuomalaiset ovat myös edistäneet ”perinteistä” musiikkia. Kantele- ja Kalevalan ystävät -yhdistykset perustettiin vuonna 1978 ja ne ovat edelleen aktiivisia.
http://www.kantele.se/foreningen.html
Ruotsinsuomalaisten kirjailijoiden yhdistyksen jäsenten keskuudessa syntyi idea perustaa oma kustantamotoiminta. Ruotsinsuomalainen osuuskustannus perustettiin vuonna 1975.
Myöhemmin 1980- luvulla perustettin uusi kustantamo. Kirjakone-kustantamo aloitti toimintansa Finnkirjan viimeisen julkaisun yhteydessä. Vuonna 1986 Kalervo Kujala, Erkki Lappalainen ja Sinikka Ortmark Almgren perustivat ruotsinsuomalaisen kirjallisuuden tukiyhdistyksen. Se näytti aluksi lupaavalta, mutta yritys teki konkurssin vuonna 1994.
Kustannustoimialan uusi tulokas oli Edicom julkaisut, jonka perusti ja jota johti Pertti Nuottimäen perheyritys Söderbäckessä.
Myös opiskelijoilla on ollut myös oma keskusjärjestö, jonka nimi oli Suomalaisten opiskelijoiden keskusliitto. Vuonna 1993 suomalaisten opiskelijoiden keskusliitolla oli seitsemän jäsenjärjestöä Uppsalassa, Uumajassa, Lundissa, Göteborgissa ja Linköpingissä.
Ruotsinsuomalaisilla on myös ollut aktiivista teatteritoimintaa. Nykyään on Uusi teatteri (uusi suomalainen teatteri), joka aloitti vuonna 2002. Uusi teatteri on luonut monia esityksiä lapsille ja nuorille.
http://uusiteatteri.se/
Ennen Uutta teatteria Kansallisteatterin yhteydessä oli suomenkielistä teatteritoimintaa. Teatteria kutsuttiin Finska Riksiksi, joka vakiinnutti itsensä teatteriksi vuosina 1992-93. Se oli itsenäinen yksikkö, joka toimi Riksteaternin yhteydessä omalla budjetillaan ja kierteli koko maassa.
Suomalaisen Riksin lisäksi ruotsinsuomalaisilla oli myös Teatteri Kipinä / Gnistan. Lisäksi siellä oli Draamateatteri Draamapaja (Dramasmedjan)
Ruotsinsuomalaisilla on edelleen laajaa harrastusteatteritoimintaa. Jo varhain, vuonna 1954, perustettiin menestynyt teatteriryhmä ja sitä kutsuttiin Tukholman Suomalaiseksi salonkiteatteriksi.
Teatterin kaipuu on lisäksi ollut niin suuri, että vuosien mittaan Suomesta on tuotu paljon vierasesityksiä.
Ruotsinsuomalaisilla on laajaa toimintaa myös nuorten keskuudessa. Yksi näistä nuorten hyväksi toimivista järjestöistä on nimeltään Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto. Vuodesta 1993 Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto on järjestänyt toimintaa lapsille, nuorille, opiskelijoille ja nuorille aikuisille.
Ruotsinsuomalaisten yhdistyselämä kautta aikojen
Vuodesta 2000 lähtien ruotsinsuomalaisilla on ollut kansallinen vähemmistöasema ja vähemmistökieli, jota toisinaan on kutsuttu suomeksi ja toisinaan ruotsinsuomeksi. Tästä lähtien ruotsinsuomalaisista ja ruotsinsuomalaisten järjestöistä on tullut osa Ruotsia, Ruotsin kulttuuria ja historiaa.
Ruotsinsuomalaiset eivät ole enää maahanmuuttajia, vaan historiallinen ryhmä, jolla on syvät ja pitkät juuret Ruotsissa aina keskiajalta nykypäivään.
Jo 1800-luvulla Tukholmaan perustettiin joitain suomalaisia yhdistyksiä. Tukholman suomalainen yhdistys perustettiin vuonna 1894 ja se toimii edelleen aktiivisesti Tukholmassa Suomen instituutissa.
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta
Nykyään on olemassa myös Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta, joka edustaa ruotsinsuomalaisia Ruotsin valtioon nähden. Valtuuskunnan päätehtävät ovat vaikuttamistyö, edustaminen ja tiedottaminen. Valtuuskunnan jäsenjärjestöjen lukumäärä nousee 21. Jäseninä ovat muun muassa kansalliset yhdistykset, ruotsinsuomalaiset vapaakoulut, rehtorit, kulttuuriyhdistykset, nuorisoyhdistykset, rehtorien verkostot, yliopistojen opettajat jne.
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta
Ruotsinsuomalaiset koulut sijaitsevat Tukholmassa, Botkyrkassa, Eskilstunassa ja Upplands-Väsbyssä, kielikoulu Haaparannassa ja kansainvälinen koulu Motalassa. Tukholman ruotsinsuomalainen koulu on suurin, yli 400 oppilaallaan. Lisäksi Ruotsissa on olemassa paljon suomenkielisiä päiväkoteja ja -luokkia.
http://www.sverigefinskaskolan.eu/
Ruotsinsuomalaiset instituutiot
Yhdistysten lisäksi on ollut paljon muita organisaatioita, jotka ovat edistäneet yhteyksiä Ruotsin ja Suomen välillä ja luoneet mahdollisuuksia myös ruotsinsuomalaisille. Suomen matkailuneuvosto perustettiin jo vuonna 1926. Toinen lippulaiva on Suomalais-Ruotsalainen kauppakamari, joka perustettiin vuonna 1936.
Tärkeä organisaatio ruotsinsuomalaisille on ollut Suomen talo vuodesta 1969 ja tämän talon perustamisen aloitteentekijä oli Tukholman suomalainen yhdistys. Nykyään talossa toimii Suomen instituutti, jota pyörittää useat yhteistyökumppanit, mukaan lukien opetus- ja kulttuuriministeriö. Talossa on myös kirjasto.
http://www.finlandsinstitutet.se
Media
Medialla on ollut suuri merkitys ruotsinsuomalaisille. Suomenkielinen radiotoiminta alkoi vuonna 1969 mutta jo ennen sitä suomenkielisiä uutisia oli kohdennettu Ruotsissa vieraileville matkailijoille vuonna 1965. Uutisia laajennettiin myöhemmin ja niistä tuli säännöllinen ohjelmaa maassa asuville suomenkielisille radion kuuntelijoille.
Myös ruotsinsuomalainen tv-toiminta alkoi 1960-luvulla. Vuonna 1968 lähetettiin ensimmäinen suomalaisille maahanmuuttajille suunnattu ohjelma.
Myös suomenkielisillä toimittajilla on ollut omat yhdistyksensä. Edelleen on olemassa ruotsinsuomalainen toimittajayhdistys, joka perustettiin vuonna 1988.