Tilastoja

Tilastoja ruotsinsuomalaisista
Erkki Vuonokari
maaliskuu 2017

Kuinka monta meitä on?

RUOTSI ON AINA OLLUT MAAHANMUUTTOMAA
Historiallisesti tarkasteltuna Ruotsi ei ole aina ollut maahanmuuttajamaa. Vuoteen 1930 saakka enemmän ihmisiä muutti Ruotsista pois verrattuna siihen mitä maahan muutti ihmisiä. 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä ruotsalaisia ​​muutti joukoin pois Ruotsin vaikeiden olosuhteiden vuoksi, muun muassa korkean työttömyyden ja asuntopulan takia. Vuosien 1860–1930 aikana Ruotsista lähti  yhteensä yli 1,4 miljoonaa ihmistä. Vuonna 1930 Ruotsissa ei löytynyt edes 10 000 Suomessa syntynyttä ihmistä. Vuonna 1950 Suomessa syntyneitä oli 45 000 ja vuoteen 1980 mennessä määrä ylitti jo  250 000 ihmistä.

KAKSOISKANSALAISUUS

Monet Suomessa syntyneet vaihtoivat kansalaisuuttaan. Jo vuonna 1987 Ruotsissa oli 181 194 suomalaista, jotka olivat vaihtaneet kansalaisuuden. Nykyään on paljon suomalaisia, joilla on kaksoiskansalaisuus. Kaksoiskansalaisuus tarkoittaa, että ihminen on kahden maan kansalainen samanaikaisesti. Vuonna 2011 voimaan tulleen lain myötä uudet Ruotsin kansalaiset saavat säilyttää ulkomaan kansalaisuutensa, jos toisen maan laki ei sitä estä.

1950-luvulla ja 60-luvulla kymmeniä tuhansia suomenruotsalaisia ​​oli näiden Suomessa syntyneiden joukossa. Nämä ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia ihmisiä. Suomenruotsalaisten ensimmäinen sukupolvi Ruotsissa vastaa oikeastaan suomenruotsaisia Uusimaalla, Turunmaalla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Vuonna 2007 Suomen väestörekisterin mukaan ruotsi oli äidinkieli 165 000 manner-Suomessa asuvalle.
Vuosien 1964-1965 ja 1969-1970 jyrkkien maahanmuutonhuippujen jälkeen maahanmuutto vakiintui melko matalalle tasolle 1980-luvulla. Näiden vuosien jälkeen maahanmuutto Ruotsista Suomeen oli suurempi kuin maahanmuutto Suomesta Ruotsiin.

ULKOMAILLA SYNTYNEIDEN MÄÄRÄ RUOTSISSAUlkomailla syntyneden määrä ja osuus Ruotsissa on kasvanut koko 2000- luvun ajan. 2000- luvun alussa määrä oli 11,3 % ja 2015 luvun lopulla määrä oli kasvanut jo 17,0 %:n. Määrällisesti kasvu vastaa 672 466 ihmistä tai 67 %:a

MELKEIN SUURIN OSA ON SYNTYNYT EUROOPASSA
Ulkomailla syntynyneiden ryhmä koostuu pääasiassa ihmisistä, jotka ovat tulleet Ruotsiin eri syistä ja pitkän ajan kuluessa. Syyt voivat liittyä pakolaisuuteen, opiskeluihin, työn tekemisiin, adoptioihin tai ihmisiin, jotka muuttavat tänne sukulaistensa perässä. He tulevat eri puolilta maailmaa, mutta melkein puolet heistä on syntynyt toisessa Euroopan maassa. Euroopan lisäksi paljon ihmisiä on tullut Aasiasta (34%) ja Afrikasta (11%).

RUOTSINSUOMALAISTEN UUDET SUKUPOLVET

Vähitellen tilastot alkoivat kartoittaa myös ruotsinsuomalaisten uusia sukupolvia. Vuonna 1993 oli esimerkiksi  209 512 ihmistä, joista naisia ​​120 543 ja miehiä 88 969. He olivat syntyneet Ruotsissa, joiden molemmat vanhemmat tai toinen vanhemmista oli syntynyt Suomessa. Tällä tavoin toisen sukupolven ruotsin​​suomalaisia ​​oli jo 1990-luvun alussa hieman enemmän kuin Suomessa syntyneitä.

Maahanmuutto Ruotsiin on jo pitkään ollut suurempi kuin maastamuutto ja tämä on tarkoittanut sitä, että ulkomailla syntyneiden ryhmä on kasvanut. Vuonna 2015 ryhmä kasvoi 72 713 henkilöllä, ja vuodenvaihteessa ulkomailla syntyneiden määrä oli vajaat 1,7 miljoonaa ihmistä. Naisten yleisin syntymämaa oli Suomi ja miesten Irak.

Tässä onkin hyvä taas muistuttaa, että jo pidemmän aikaa Suomessa syntyneet ovat olleet vähemmistö ruotsinsuomalaisten keskuudessa.

RUOTSINSUOMALAISTEN MÄÄRÄ ON REILUSTI YLI 700 000 IHMISTÄ

Ruotsin radion suomalainen toimitus Sveriges radio finska julkaisi 24.2.2017 ruotsinsuomalaisten päivänä tutkimuksen, jonka mukaan Ruotsissa asuu 719 179 kolmeen sukupolveen kuuluvaa suomalaistaustaista ihmistä. Se on 7,2 prosenttia Ruotsin väestöstä.
Suomalaistaustaisia ​​ihmisiä ovat sekä ensimmäinen, toinen että kolmas sukupolvi. Ensimmäiseen sukupolveen kuuluvat ne, jotka ovat syntyneet Suomessa, mutta asuvat nyt Ruotsissa. Toiseen sukupolveen kuuluvat ne ihmiset, joiden vanhemmista ainakin toinen on syntynyt Suomessa. Kolmanteen sukupolveen kuuluvat puolestaan ne ihmiset, joiden vähintään toinen isovanhemmista syntynyt Suomessa. Ruotsinsuomalaiset hallintoaluekunnat ovat alkaneet julkaisemaan kotisivuillaan ruotsinsuomalaisten määrää kolmessa sukupolvessa.

HALLINTOALUEKARTTA
Tukholman lääninhallitus on julkaissut kartan suomen, meänkielen ja saamen kielen hallintoalueista.
Suurin osa ruotsinsuomalaisista asuu ns. Teollisuusvyöhykkeillä Tukholmasta Mälarinlaakson yli Göteborgiin, sekä pienemmillä teollisuuspaikkakunnilla Taalainmaalla, Västmanlandissa, Norrbottenissa ja Lapissa.

TILASTOKESKUKSEN (SCB) KARTOITUS
Sisuradio tilasi vuonna 2017 Tilastokeskuksesta (SCB) tilastollisen selvityksen ruotsinsuomalaisista. Vastaava tutkimus julkaistiin vuonna 2012. Nämä tutkimukset osoittavat, että Suomessa syntyneiden eli ensimmäisen sukupolven määrä on vähentynyt vuoteen 2012 verrattuna, mutta kolmas sukupolvi on kasvanut hieman yli 6 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Suomalaistaustaisten ihmisten määrä on kasvanut 7 500 henkilöllä vuosina 2012-2016 huolimatta siitä, että ensimmäinen sukupolvi on vähentynyt noin 10 000 henkilöllä.

Tilastokeskuksen väestötilastotieteilijä Lena Lundkvist selittää tätä kasvua sanomalla, että kolmas sukupolvi kasvaa jatkuvasti. Kolmas sukupolvi, eli suomalaissyntyisten lastenlapset, on nyt suurin suomalaisen taustan omaava ryhmä Ruotsissa: niitä on yli 302 000. Ryhmä on kasvanut hieman yli 6 prosenttia eli 17 500 ihmistä vuodesta 2012 lähtien.

TURUN SIIRTOLAISUUSINSTITUUTIN TILASTOA
Tilastoja ja visuaalisia karttoja voidaan hakea myös Turun Siirtolaisuusinsitituutista. Siirtolaisuusinstituutti on esimerkiksi julkaissut tietoja ruotsinsuomalaisista sukupolvien ja ikien perusteella 31.12.2008 seuraavasti:

JOUNI KORKIASAARI ON TUTKINUT SUOMEN MAASTA- JA MAAHANMUUTTOA

RUOTSINSUOMALAISET HALLINTOALUEKUNNISSA 

Myös suomen kielen hallintoalueet ovat alkaneet julkaista tilastoja alueellaan asuvista ruotsinsuomalaisten lukumäärästä. Esimerkiksi Göteborgin hallintoaluetta koskevassa toimintasuunnitelmassa todetaan:

”Ensimmäisen sukupolven ruotsinsuomalaisia ​​on Göteborgissa noin 7 000, toisen sukupolven ruotsinsuomalaisia ​​noin 11 500 ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaisia on ​​noin 11 500. Göteborgissa on yhteensä noin 30 000 ruotsinsuomalaista. Göteborgin ympäröivissä kunnissa on vielä lisäksi 19 000 suomalaistaustaista henkilöä. Määritelmässä ei kuitenkaan oteta huomioon äidinkieltä tai itsensä identifioimista, toisin sanoen kokeeko henkilö itse itsensä ruotinsuomalaiseksi. Osa ruotsinsuomalaisista kuuluu luonnollisesti myös muihin etnisiin vähemmistöihin, kuten suomen romaneihin ja juutalaisiin. ”

Vastaava kuvaus löytyy myös Eskilstunan kunnan verkkosivuilta:

”Meillä Eskilstunan kunnassa on tällä hetkellä hieman yli 17000 suomalaistaustaista henkilöä (syntynyt Suomessa tai ainakin yksi Suomessa syntynyt vanhempi tai ainakin yksi Suomessa syntynyt isovanhempi), mikä on noin 17 prosenttia hieman kunnan yli 100 000 asukkaan väestöstä.”

Tänä päivänä yhteensä 75 kuntaa ja 14 maakäräjää/aluetta kuuluu suomen, saamen ja meänkielen hallintoalueseen.

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE
käsittää seuraavat kunnat: Borlänge, Borås, Botkyrka, Degerfors, Enköping, Eskilstuna, Fagersta, Finspång, Gällivare, Gävle, Göteborg, Hallstahammar, Haninge, Haparanda, Hofors, Huddinge, Håbo, Hällefors, Kalix, Karlskoga, Kiruna, Köping, Lindesberg, Ludvika, Luulaja, Malmö, Mariestad, Motala, Norrköping, Norrtälje, Nykvarn, Oxelösund, Pajala, Sandviken, Sigtuna, Skinnskatteberg, Skövde, Smedjebacken, Solna, Tukholma, Sundbyberg, Sundsvall, Surahammar, Södertälje, Tierp, Trelleborg, Trollhättan, Trosa, Uddevalla, Umeå, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Västerås, Älvkarleby, Örebro, Österåker, Östhammar ja Ylitornio.

SAAMEN KIELEN HALLINTOALUE
käsittää seuraavat kunnat: Arjeplog, Arvidsjaur, Berg, Dorotea, Jällivaara, Härjedalen, Jokkmokk, Kiiruna, Krokom, Lycksele, Malå, Sorsele, Storuman, Strömsund, Uumaja, Vilhelmina, Åre, Älvdalen ja Östersund.

MEÄNKIELEN HALLINTOALUE
käsittää seuraavat kunnat: Jällivaara, Haaparanta, Kalix, Kiiruna, Pajala ja Ylitornio.

Suomen, saamen ja meänkielen hallintoalueisiin kuuluu myös seuraavat maakäräjät: Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Norrbotten, Skåne, Stockholm, Södermanland, Uppland, Västerbotten, Västmanland, Västernorrland, Örebro ja Östergötland, sekä Västra Götalandsregionen.

Myös muilla kunnilla on mahdollisuus hakea vapaaehtoisesti liittymistä hallintoaluekunnaksi. Hallitus tekee päätöksen liittymisestä kunnan jättämän hakemuksen perusteella. Hakemuksen tulee olla jätettynä Hallituskansliaan viimeistään 1. huhtikuuta.

SUOMI VÄHEMMISTÖKIELENÄ
Ruotsin kieli on vahvistettu virallisesti Ruotsin pääkieleksi 1. heinäkuuta 2009 lähtien, ja samassa laissa säädetään, että ruotsi on Ruotsin virallinen kieli kansainvälisissä yhteyksissä.
Ruotsissa tunnustetut kansalliset vähemmistökielet ovat saamen kieli, meänkieli, suomi, romani chib ja jiddiš.
Romanikibi ja jiddiš ovat ns. ekstraterritoriaalisia vähemmistökieliä, mikä tarkoittaa, että ne eivät ole sidoksissa tiettyyn alueeseen tai alueeseen.
Muilla vähemmistökielillä on vahvempi asema kuin ekstraterritoriaalisilla kielillä, mikä näkyy siinä, että vähemmistökielen käyttäjillä tietyissä kunnissa on oikeus viranomaiskontakteihin, esikouluihin ja vanhusten hoitoon omalla kielellään.
Lain mukaan akateemisen tutkimuksen ja opetuksen kaikilla viidellä vähemmistökielellä on tapahduttava vähintään yhdessä ruotsalaisessa yliopistossa.
Ruotsinkielisellä viittomakielellä on samanlainen asema kuin kansallisilla vähemmistökielillä. Älvdalskaa on äskettäin alettu pitää omana kielenään, mutta sillä ei ole virallista asemaa vähemmistökielenä.
Koska Ruotsissa ei ole mitään kielitilastoja tai tilastoja etnisyydestä, niin tämän vuoksi ei tiedetä tarkalleen, kuinka moni puhuu tai ymmärtää suomea Ruotsissa.
Kielitieteilijä Mikael Parkvallin mukaan suomea äidinkielen veroisesti puhuvia oli vuonna 2009 noin 210 000. Toki hyvin monet muut osaavat puhua suomea vähintäänkin kohtuullisella tasolla. Nykyään ihmiset ovat myös alkaneet puhua paljon enemmän mahdollisuuksista kielen elvyttämiseen kuin aikaisemmin.

KUINKA MONTA MEITÄ ON?

Se riippuu siitä, kuinka mitataan tai tuloksia esitellään. Laskennoissa ja mittauksissa voi olla monia eri kategorioita liittyen syntymämaahan, kansalaisuuteen, kaksoiskansalaisuuteen, vanhempien syntymämaahan, isovanhempien syntymämaahan, tai ikään. Tulokset voivat vaihdella myös, jos mitataan suomalaistaustaisten äidinkieltä, onko se suomi vai ruotsi. Lisäksi virallisissa tilastoissa ruotsinsuomalaisten neljäs sukupolvi puuttuu edelleen.

Kaikkein vaikeinta on mitata kielitaitoa. Kielitilastojen puuttuessa pitää yleensä viitata haastattelututkimuksiin. Vuodesta 1980 lähtien Suomen väestökeskuksen rekisteristä on saatu tietoja kielen jakautumisesta Ruotsissa asuvien Suomen kansalaisten keskenä. Äidinkieltä on yritetty mitata myös siten, että lähtökohtana ovat lapset, joiden kotikieli tai äidinkieli on suomi ja jotka käyvät ruotsalaista peruskoulua.

Referenssit
Kielineuvoston kotisivu: (http://www.sprakochfolkminnen.se/om-oss/nyheter-och-press/nyhetsarkiv/nyheter-2017/2017-02-27-719-179-personer-med-finsk-bakgrund-i-sverige.html)
Sisuradio: http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6638363&utm_source=dlvr.it&utm
Tukholman lääninhallitus:
http://www.lansstyrelsen.se/stockholm/SiteCollectionDocuments/Sv/manniska-och-samhalle/nationella-minoriteter/AFFISCH_2015_minoriteter_tryck.pdf
Göteborgin hallintoalue:
Suomen kielen hallintoalueen toimenpidesuunnitelma. Göteborgin kaupunki.
http://goteborg.se/wps/wcm/connect/53800688-6091-4b62-9fcc-10b9798cc176/Handlingsplan+finskt+forvaltningsomrade.pdf?MOD=AJPERES

Wikipedia
https://sv.wikipedia.org/wiki/Sverigefinnar#Antal
Sven Alur Reinans, Den finländska befolkningen i Sverige- en statistisk-demokrafisk beskrivning. Finnarnas historia i Sverige 3. Jarmo Lainio (red.) Jyväskylä 1996.
Erik De Geer, den finska närvaron i Mälarregionen. Rapport 2004. http://www.arkisto.org/envision/images/Dokumentarkiv/1.13113%21finska_narvaron%5b1%5d.pdf
https://sv.wikipedia.org/wiki/Finlandssvenskar
https://sv.wikipedia.org/wiki/Dubbelt_medborgarskap