Erkki Vuonokari
Tukholmassa 2018-11-08
Ruotsin vähemmistöpolitiikka ja puitesopimukset
Ruotsin 2000-luvun vähemmistöpolitiikan taustalla vaikuttaa kaksi kansainvälistä puitesopimusta. Toinen niistä on Eurooppalaiset säädökset alueellisille- tai vähemmistökielille ja toinen on kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puitesopimus. (Katso: Su 2002:2 2000:3)
Yleistavoitteena on suojella ja edistää vähemmistö kieliä ja pitää ne elävinä. Kansainväliset asiayhteydet huomioiden Ruotsin vähemmistöpolitiikka perustuu kansainvälisiin periaatteisiin ja perinteisiin, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin ja kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuteen.
Ruotsi on allekirjoittanut ja ratifioinut vähemmistöpuitesopimukset. Valtioiden, jotka ovat allekirjoittaneet nämä vähemmistöpuitesopimukset tulee tasaisin väliajoin raportoida Euroopan neuvostolle liittyen puitesopimusten toimenpiteiden täytäntöönpanoihia. Euroopan neuvoston asiantuntijakomitea tarkastaa raportit ja jättää näkemyksensä ja huomautuksensa koskien niitä asioita, kuinka valtiot täyttävät puitesopimusten sitoumuksia.
Vuodesta 2000 lähtien Ruotsin kansallinen vähemmistöpolitiikka on kehittynyt myönteisesti. Vuonna 2009 pantiin täytäntöön laki vähemmistöistä ja vähemmistökielistä. Myös kielilaki (2009:600) on olemassa, ja tämä tarkoittaa parantunutta vähemmistökielten näkyvyyttä ruotsalaisessa yhteiskunnassa.
Ruotsin kieli on pääkieli Ruotsissa. Kansalliset vähemmistökielet ovat suomi, jiddiš, meänkieli, romani chib ja saamen kieli. Kielilaissa todetaan, että myös julkisella sektorilla on vastuu kansallisten vähemmistökielien suojelemisesta ja edistämisestä. Laki käytännössä estää myös pakkosulauttamisen.
Kansallisten vähemmistöjen ja vähemmistökielien lakien toimeenpanolla on ollut myönteisiä vaikutuksia suomelle, meänkielille ja saamelle niin kutsutuissa hallintoalue- kunnissa. Muita erityisoikeuksia ovat esimerkiksi oikeus oman kielen käyttöön päiväkodeissa, vanhusten hoidossa, sekä vaikutusvalta omaa kieltä ja kulttuuria koskien. Samaan aikaan Ruotsin tekemiä toimenpiteitä on kritisoitu riittämättöminä ja muun muassa tämä on nostettu esiin tutkimuksessa Selvitys vahvistetusta vähemmistöpolitiikasta (SOU 2017:60) Seuraava askel.
Tässä mietinnössä kaksi kokonaisarviointia on tehty koskien vähemmistöpolitiikan suuntaa:
– Vähemmistöpolitiikka on suunnattava enimmässä määrin kielen ja kulttuurin siirtämiseen sukupolvien välillä. Kielen ja kulttuurisen identiteetin tavoitteelle tulisi antaa erityinen painoarvo. Erityisesti kielen elvyttämiseen ja nuorten osallistamiseen liittyvät kysymykset olisi asetettava etusijalle.
– Vähemmistöt on myös saatava mukaan paremmin muihin politiikan aloihin.
Valtiopäivät päätti 19. kesäkuuta 2018 vahvemmasta vähemmistöpolitiikasta. Nämä muutokset tulivat voimaan 1. tammikuuta 2019. Nämä muutokset tarkoittavat sitä, että kuntien ja maakäräjien on päätettävä ja hyväksyttävä vähemmistöpoliittist tavoitteet ja ohjeet, sekä lisäksi vähemmistöjen kuulemista on selvennettävä, ja että erityisesti lasten ja nuorten vaikuttamisvallan tulisi kasvaa. Lisäksi vahvistetaan oikeutta päivä- ja vanhustenhoitoon siten, että suurempi osa vanhustenhoidosta ja päiväkodin toiminnasta voidaan antaa vähemmistökielillä. Tämä pätee pääasiassa suomen, meänkielen ja saamen vähemmistökieliin mutta ikääntyneille on myös vahvistuneet mahdollisuudet saada hoitoa myös jiddischin ja romani chibin kielillä.
Vuonna 2010 saamelaiskäräjien ja Tukholman lääninhallituksen tehtäväksi annettiin seurata vähemmistöpolitiikkaa. Heidän tehtävänään on myös raportoida hallitukselle tilanteesta, sekä antaa ihmisille ja kunnille neuvoja ja tietoja.
Lähteet ja referenssit
Tietoa kansallisista vähemmistöistä löytyy erityisesti www.minoritet.se- kotisivuilta, joita saamelaiskäräjät ja Tukholman lääninhallitus päivittävät ja hoitavat yhdessä.
Paljon enemmän tietoa vähemmistöpolitiikasta, etenkin ajatellen kirjastoja, löytyy myös Cecilia Brisanderin raportista: Monia tapoja olla ihminn. Kansankirjastot ja kansalliset vähemmistöt. Julkaisija Tukholman lääninhallitus 2018. Raportti on saatavilla täältä: http://regionbiblioteket.se/wp-content/uploads/2018/08/Minoriteter_CeciliaBrisanderWEBB.pdf
Lainsäädäntö
Laki (2009:724) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä löytyy täältä: https://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/dokument/svensk-forfattningssamling/lag-2009724-om-nationella-minoriteter-och_sfs-2009-724
Kielilaki (2009:600) löytyy täältä: http://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/dokument/svensk-forfattningssamling/spraklag-2009600_sfs-2009-600
Tietoa kansallisista löytyy ajankohtaisesta mietinnöstä ”Kansalliset vähemmistökielet koulussa – parantuneet edellytykset opetukseen ja kielen elvytykseen.” Mietintö ”Parantuneet mahdollisuudet oppilaille kehittää kansallista vähemmistökieltään– tutkimuksesta” SOU 2017:91
Voit lukea tutkimuksen täältä: https://www.regeringen.se/4ac2cd/contentassets/1223a145243f4c0aa25c0f3dc55b6965/sou-2017_91_webb.pdf
Cecilia Brisander – ”Monta tapaa olla ihminen.”
Kansankirjasto ja kansalliset vähemmistöt. Kultuurihallinto. Julkaisija: Tukholman läänin maakäräjät 2018. Lue lisää: http://regionbiblioteket.se/wp-content/uploads/2018/08/Minoriteter_CeciliaBrisanderWEBB.pdf
