Ruotsinsuomalainen identiteetti 2017-08-13
Kieli ja identiteetti
Ruotsinsuomalainen identiteetti on ollut jatkuvassa muutoksessa ja murroksessa ja sen kehitykseen on vaikuttanut useita tekijöitä. Hyvin paljon on johtunut yhteiskunnan asenteista suomen kieleen, kaksikieliseen opetukseen ja ruotsinsuomalaisten mahdollisuuksiin opettaa lapsiaan kaksi- ja monikielisesti.
Monimuotoisuuden suuntauksia
Positiivinen asenne monimuotoisuuteen ja kaksikielisyyteen kasvoi 1970-luvulla. Vuonna 1976 tuli voimaan kotikieliuudistus ja ruotsalainen media näytti lasten ohjelmia useilla kielillä. Kunnallisiin kouluihin perustettiin 1970- ja 80-luvuilla suomen kielisiä luokkia. Näiden luokkien tarkoituksena oli kehittää aktiivista kaksikielisyyttä.
Kaikella tällä oli positiivinen vaikutus suomalaisten mahdollisuuksiin kehittää kaksoisidentiteetti.
Asenteet kovenevat
Suomalaisten luokkien määrä alkoi laskea 1980-luvulla ja samalla yhteiskunnan asenne vähemmistöihin kiristyi. Useissa kunnissa järjestettiin koululakkoja ja mielenosoituksia ja näin protestoitiin suomalaisten luokkien tai suomenkielisten tiedotusvälineiden sulkemista. Ruotsinsuomalaisten tietoisuus vähemmistöasemastaan lisääntyi. 1990-luvulla suomenkielistä opetusta pystyi saamaan vain muutamissa kunnissa. Joissain kunnissa perustettiin myös yksityisiä ruotsinsuomalaisia kouluja.
Vähemmistöuudistukset
Kansallisilla vähemmistöillä on lain mukaan oikeus vähemmistökieliin ja omien vähemmistöasioiden vaikuttamiseen. Ruotsinsuomalaisten mahdollisuudet kielensä säilyttämiseen lisääntyi jälleen 2000-luvulla vähemmistöuudistusten myötä.
Ruotsinsuomalaisten tietoisuus oikeuksistaan parantuu suomen kielen hallintoalueen myötä, johon on liittynyt jo 59 kuntaa. Useissa kunnissa on myös kaksikielisiä koordinaattoreita. Suomenkielisten esikoulujen määrä on kasvanut viime vuosina. Myös ruotsinsuomalaiset ovat alkaneet puhumaan enemmän mahdollisuudestaan elvyttää omaa kieltään.
On myös myönteistä, että ruotsinsuomalaisten nuoremmat sukupolvet ovat alkaneet korostamaan omaa historiaansa kirjojen, näyttelyiden ja tiedotusvälineiden avulla. Kiinnostus suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti suomalaiseen musiikkiin, on lisääntynyt huomattavasti. Nuorempien sukupolvien joukossa on myös monia, joilla on korkea asema ruotsalaisessa musiikkimaailmassa.
Suomalaisuudesta on tullut coolia nykypäivän Ruotsissa.
Lukuvinkkejä:
FINNJÄVLAR
Ruotsalaiset rotubiologit luokittelivat suomalaiset alempaa luokkaan. Suomalaisia on usein kutsuttu Ruotsissa ”pahimmaksi elementiksi, joita on tuotu Ruotsiin ulkomailta”. Suomen kieli on kielletty ja stereotypiat suomalaisista ovat edelleen yleisiä.
Finnjävlar- opuksessa 15 ruotsinsuomalaista kertoo luokkamatkoista, syrjinnästä ja vastarinnasta. Ylpeydestä, häpeästä ja taistelusta omaan parempaan itsetuntoon. Tarinat kertovat ennenaikaisesti kuolleista äideistä ja isistä. Opettajista, jotka nauravat ääntämyksellesi. Ulkona olemisen tunteesta. Siitä, ettet tunne itseäsi suomalaiseksi etkä ruotsalaiseksi – etkä molemmiksi.
Mukana kertomassa kokemuksistaan:
Susanna Alakoski, Seluah Alsaati, Ivar Andersen, Kristian Borg, Maziar Farzin, Eija Hetekivi Olsson, Nanna Huolman, Andreas Ali Jonasson, Domino Kai, Mats Kolmisoppi, Tuija Nieminen Kristofersson, Lina Puranen, Victoria Rixer, Kaisa Syrjänen Schaal, Zac O’Yeah och Marja Ågren
Toim. Kristian Borg (f. 1975) on journalisti ja kustantaja, joka on syntynyt ja asuu Tukholmassa. Hänen vahempansa tapasivat Suomen laivalla ja he työskentelivät muun muassa siivous- ja ravintola-alalla.
Lue lisää:
#STOLT SVERIGEFINNE / #YLPEÄ RUOTSINSUOMALAINEN
#Stolt sverigefinne / # Ylpeä ruotsinsuomalainen- kirja on Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton idea. Kirjassa monet ruotsinsuomalaiset nuoret kertovat kokemuksistaan ja identiteetistään. Kirja on osa suurempaa projektia, josta on tullut myös kiertonäyttely. Lue lisää Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton sivuilta
SUOMALAISUUS ON KUIN VAHAKANGAS
Lotta Weckström
Lue lisää
REPRESENTATIONS OF FINNISHNESS IN SWEDEN
Lotta Weckström
Lue lisää
Lähteet:
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6467555
Sverigefinska skolan del 2
http://www.minoritet.se/finska-spraket-i-sverige
http://www.minoritet.se/jord-och-bergsbruk-lockade-till-invandring
http://www.minoritet.se/jord-och-bergsbruk-lockade-till-invandring
http://www.minoritet.se/ungdomar-far-chansen-undersoka-sin-identitet
http://www.sprakochfolkminnen.se/om-oss/for-dig-i-skolan/sprak-for-dig-i-skolan/barns-sprakliga-rattigheter.html