Keitä ruotsinsuomalaiset oikein ovat?

Kuinka monta meitä on?

Lähes miljoona suomalaista on joidenkin arvioiden mukaan työskennellyt Ruotsissa toisen maailmansodan jälkeen. Jotkut heistä jäivät vain lyhyeksi ja toiset taas pidemmäksi ajaksi.
Jos mukaan lasketaan vain ne, jotka asuivat vakituisesti maassa vuosina 1945–2000, laskee määrä silloin hieman yli 550 000:en. Puolet näistä ihmisistä muutti lopulta takaisin Suomeen. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että vain Suomessa syntyneet lasketaan mukaan tähän.

Toisaalta, jos mukaan lasketaan myös Ruotsissa syntyneet sukupolvet tai jotka muuttivat tänne lapsina yhdessä vanhempiensa kanssa, niin Suomessa syntyneet muodostavat vain pienen osan kaikista ruotsinsuomalaisista. Olet tilastojen mukaan ruotsinsuomalainen, jos olet syntynyt Suomessa, sinulla on Suomessa syntyneet vanhemmat tai toinen isovanhempasi on syntynyt Suomessa. Tilastojen mukaan yli 719 000 ihmistä Ruotsissa kuuluu tähän ryhmään. On olemassa kuitenkin myös neljäs sukupolvi, jota ei kuitenkaan ole otettu mukaan näihin tilastoihin.
Lue lisää: https://news.cision.com/se/sisuradio-sveriges-radio/r/ny-statistik–antalet-sverigefinnar-okar,c2198574

Ruotsinsuomalaisten tausta

Suurimmalla osalla niistä suomalaisista maahanmuuttajista, jotka muuttivat Ruotsiin vuoden 1945 jälkeen, juuret olivat maaseudulla, mutta ennen Ruotsiin muuttamistaan monet heistä olivat asuneet jossain Suomen kaupungeista. Tämä muuttoliike oli olennaisesti samanlaista kuin muualla Länsi-Euroopassa.

Suomalaiset muuttivat syrjäisiltä alueilta paremmin palkattuihin teollisuustöihin Ruotsissa. Saksasta ja Iso-Britanniasta tuli myös monia maahanmuuttajia tuohon aikaan. Aivan kuten muuallakin Euroopassa, liikkuvuus oli suurinta sodanjälkeisen ajan suurissa ikäluokissa, jotka täyttivät työmarkkinat 1960-luvun puolivälissä. He muuttivat nopeasti ulkomaille etsimään vakaita työpaikkoja, parempaa elämänlaatua ja korkeampaa elintasoa. Ruotsiin muutti huomattava määrä suomalaisia, sudettisaksalaisia, italialaisia, kreikkalaisia, jugoslavialaisia ja turkkilaisia vuoden 1945 jälkeen ja he kuuluivat aikaisin tänne muuttaneisiin maahanmuuttajiin.

Miksi suomalaiset muuttivat Ruotsiin?

Monet suomalaiset tulivat vaikeista olosuhteista. He jättivät taakseen köyhyyden ja sodan. He tulivat usein suurista perheistä ja olivat hyvin nuoria ja kokemattomia. Useimmat heistä eivät myöskään olleet ehtinyt hankkimaan mitään koulutusta kotimaassaan.

Ruotsin vetovoima oli suuri: palkkataso oli korkeampi, Suomessa tapahtui 1960-luvulla nopea rakennemuutos ja talvella 1967-68 talouden taantuma, joka sai liikkuvan työvoiman etsimään työtä Ruotsista. Myös Ruotsin ja Suomen välinen matkustajaliikenne alkoi kehittyä nopeasti ja helpotti Ruotsiin siirtymistä ja muuttamista. Merkittävä liikkeellepaneva voima olivat myös vapaat työmarkkinat, joka toteutettiin Pohjoismaiden välisellä sopimuksella vuoden 1954 jälkeen.
Suurinta osaa suomalaisista maahan muuttaneista houkuttelivat vapaat työpaikat Ruotsin suurissa teollisuuskeskittymissä ja satamissa, kuten Tukholman, Mälardalenin ja sen lähialueiden keskittymissä sekä länsirannikko Göteborgin sen keskuksena. Ruotsinsuomalaiset työskentelivät usein teollisuus- telakka- ja rakennustöiden parissa, sekä sairaaloissa, metsätalouksissa että siivoojina.

Ruotsinsuomalaisten parissa on monia tunnettuja henkilöitä

Ruotsinsuomalaisilla oli aluksi oli melko matala sosiaalinen asema ja suurin osa heistä kuului työväenluokkaan. Tänä päivänä ruotsinsuomalaiset ovat sitä vastoin heterogeeninen ryhmä, jossa kaikenlaiset ammatit ovat  edustettuina.
Ruotsinsuomalaisista on tulossa vakiintunut ja arvostettu vähemmistö, jonka joukossa on monia tunnettuja kirjailijoita, taiteilijoita, näyttelijöitä, teatterijohtajia ja bändejä, joilla on suomalainen tai suomenruotsalainen tausta. Monet näistä taiteilijoista ovat osallistuneet myös ruotsinsuomalaisten arkiston Arvet-näyttelyyn, joka kertoo ja nostaa esiin ruotsinsuomalaisten uusista sukupolvista.

Tunnettuja ruotsinsuomalaisia ​​ovat mm. laulaja Arja Saijonmaa, räpartisti ja näyttelijä Marko ”Markoolio” Lehtisalo, kirjailijat Mark Levengood, Asko Sahlberg ja Susanna Alakoski, tangolaulaja Darya Pakarinen, poplaulaja ja muusikko Anna Järvinen, laulaja Miriam Bryant sekä teatterinjohtaja Anna Takanen. Lue lisää: https://sv.wikipedia.org/wiki/Sverigefinnar

Kieli, perhe ja asuminen

Nykyään ruotsinsuomalaiset asuvat useimmissa Ruotsin kunnista ja heidän osuutensa kuntien asukasmäärästä voi joskus olla jopa 10-20%. Tällaisia ​​kaupunkeja löytyy Keski-Ruotsista, esim. Eskilstuna ja Västerås. Vuodesta 2010 lähtien monilla kunnilla on virallinen asema suomen kielen hallintoalueena, ja tällöin kunnan vastuulla on järjestää muun muassa suomen kielistä päivä- ja vanhustenhoitoa. Lisäksi ihmisillä on oikeus kommunikoida viranomaisten kanssa omalla äidinkielellään.

Suomen kieli on nykyään tunnustettu kansallinen vähemmistökieli Ruotsissa. Kukaan ei kuitenkaan tiedä tarkalleen, kuinka monta ihmistä puhuu suomea Ruotsissa, koska ruotsin kansalaisten äidinkieltä ei rekisteröidä. Tiedetään kuitenkin, että monet ensimmäisen sukupolven ruotsinsuomalaisista osaavat puhua suomea. Toisaalta taas monet seuraavista sukupolvista ovat vaihtaneet kielensä ruotsiksi ja enemmän tai vähemmän menettäneet suomen kielen ajan saatossa. Samaan aikaan on myös monia kaksi- tai monikielisiä. Monet heistä ovat saaneet suomen- tai kaksikielisen koulutuksen tai käyneet ruotsinsuomalaisia ​​kouluja.

1970-luvun alussa kaikki pelkästään suomalaisten väliset parisuhteet olivat hyvin yleisiä luonnollisesti, koska hyvin monet muuttivat perheidensä kanssa Ruotsiin. Alussa he myös viettivät aikaa paljon keskenään puutteellisen kielitaidon takia, mikä osaltaan lisäsi myös suomalaisten parien määrää.
Monet maahanmuuttajanuoret, jotka eivät vielä eläneet parisuhteessa, menivät naimisiin ruotsalaisten kanssa. Erityisesti naiset sopeutuivat nopeammin uusiin olosuhteisiin. Monet naiset työskentelivät sosiaalisissa ammateissa ja paikoissa, kuten sairaaloissa ja he olivat oppineet ruotsin kielen myös nopeammin kuin monet muut.
Ruotsinsuomalaisten joukossa on nyt siis monia sukupolvia, jotka ovat vaihtaneet kielensä ruotsiin. Vuosien varrella lasten määrä, jotka ovat syntyneet ruotsalais-suomalaiseen seka-avioliitton on noussut lähes 80 prosenttiin.